Liikunnan fysiologiset vaikutukset

Lue personal trainer Anita Karjalaisen upea kirjoitus siitä, mitä kehossamme tapahtuu, kun liikumme.
Anita Karjalainen työskentelee personal trainerina FUN Oulu Talvikankaalla ja tietää sekä teoriassa, että käytännössä miten säännöllinen liikunta vaikuttaa ihmiseen.

Anita Karjalainen työskentelee personal trainerina FUN Oulu Talvikankaalla ja tietää sekä teoriassa, että käytännössä miten säännöllinen liikunta vaikuttaa ihmiseen.


Ihminen on luotu liikkumaan. Liikunta kuormittaa kaikkia kehon elinjärjestelmiä ja toimiakseen kunnolla elinjärjestelmät vaativat säännöllistä käyttöä. Liikunta on yksi tehokkaimmista keinoista vaikuttaa kehon ja mielen terveyteen ja toimintakykyyn. Uskotko jos kerron, että liikunnan avulla on mahdollista vaikuttaa lähes kaikkiin elimistön toimintoihin?! Tarkastellaan siis seuraavaksi, miksi liikunta kannattaa ja mitä kehossa tapahtuu, kun ihminen liikkuu.


Sydän ja verenkierto
Jo yksi liikuntakerta nostaa sydämen sykettä ja vilkastuttaa verenkiertoa. Veri virtaa suonissa lepotilaan verrattuna paremmin ja liikunnan jälkeen lepoverenpaine laskee. Riittävän liikunnan seurauksena sydänlihas pumppaa tehokkaammin, eli se saa saman verran verta liikkeelle pienemmällä sykkeellä ja paineella. Tämä tarkoittaa sitä, että sydämen työ vähenee, sekä leposyke ja -verenpaine alenevat. Pitkäaikainen liikunta tekee myös valtimoista joustavammat, jolloin veri kulkee niissä helpommin.


Keuhkot
Yksi liikuntakerta tehostaa hengitystä ja lihaksiin virtaa keuhkojen kautta enemmän happea. Pitkäaikaisvaikutuksina keuhkotuuletus tehostuu, eli keuhkot saavat happea helpommin ja hiilidioksidi poistuu keuhkoista helpommin. Lisäksi hengityslihakset vahvistuvat ja ihminen hengästyy vähemmän.


Aivot ja hermosto
Yksi liikuntakerta aiheuttaa stressihormonien kohoamista, mutta liikkuvan ihmisen stressireaktiot ovat kestoltaan nopeampia. Liikunnan aiheuttama kortisolin nousu opettaa keholle, että stressihormonit ovat luonnollinen osa elämää, eikä jokainen stressihormonipiikki ole aina merkki negatiivisesta stressistä. Liikunta lisää hermoimpulsseja, auttaa aivoja muodostamaan uusia hermosoluja, sekä muokkaa hermoverkostoa. Liikunta parantaa unta, vireystilaa, keskittymiskykyä, muistia ja oppimista, sekä voi lievittää masennusta ja alakuloa.


Luusto ja lihakset
Yksi liikuntakerta vilkastuttaa luiden aineenvaihduntaa. Liikunnan pitkäaikaisvaikutuksena luusto vahvistuu, sen aineenvaihdunta paranee ja mineraalimäärä kasvaa. Lihasten käyttö lisää kehon energiankulutusta ja liikkeen parantama verenvirtaus tuo lihaksille enemmän happea ja ravintoaineita. Jo yksi liikuntakerta parantaa elimistön sokeritasapainoa ja parantaa rasva-aineiden hyötykäyttöä. Pitkäaikainen liikunta kasvattaa lihassolujen kokoa ja tehostaa niiden toimintaa. Liikunnan vaikutuksesta lihakset vahvistuvat ja ne jaksavat työskennellä pidempään. Lihasten aineenvaihdunta paranee: rasva- ja hiilihydraattiaineenvaihdunta sekä insuliinin tuotanto tehostuvat. Näin säännöllinen liikunta vähentää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen.


Nivelet
Yksi liikuntakerta parantaa nivelten liikelaajuutta ja sen rakenteiden aineenvaihduntaa. Säännöllisenä jatkuva liikunta parantaa sekä säilyttää nivelten liikelaajuudet, sekä vahvistaa nivelrustoa ja niveltä ympäröiviä kudoksia. Säännöllinen liikunta vähentää tuki- ja liikuntaelinvaivoja.


Monipuolinen liikunta aiheuttaa hyviä muutoksia lähes kaikkiin elimiin ja elinjärjestelmiin. Näin ollen myös liikunnan puuttuminen vaikuttaa päinvastoin elinten ja elinjärjestelmien terveyteen ja toimintakykyyn. Liikunnan tarve on meidän geeneihimme koodattu, joten sen merkitystä ei voi sivuuttaa. Liikuntamuotoja on paljon erilaisia ja jokaiselle löytyy varmasti omansa. Kannattaakin kokeilla rohkeasti, mistä juuri sinä innostut ja mikä liikuntamuoto sopisi juuri sinun arkeesi. Kun löydät innostavan tavan liikkua, tulee liikunnasta tapa ja terveysvaikutukset seuraavat kuin itsestään.


Anita Karjalainen

personal trainer

FUN Oulu Talvikangas


Kurkkaa FUN - keskuksien palveluntarjonta:

FUN Tampere Lielahti

FUN Oulu Talvikangas

FUN for Ladies Pietarsaari


Lähteet:

Alen, M. & Rauramaa, A. 2017. Liikunnan vaikutukset elinjärjestelmittäin. Teoksessa Vuori, I., Taimela, S. & Kujala, U. (toim.). Liikuntalääketiede. Kustannus Oy Duodecim. Helsinki. 30-54.

UKK-instituutti 2019. Liike vaikuttaa heti -kokeile! www.ukkinstituutti.fi/filebank/3226-Liike-vaikuttaa-heti-kuva.jpg Viitattu: 4.12.2019. https

UKK-instituutti 2019. Liikunta tavaksi -vaikutukset pysyviksi. https://www.ukkinstituutti.fi/filebank/3227-Liikunta-tavaksi-kuva.jpg. Viitattu: 4.12.2019.

Vuori, I. 2017. Liikunta, kunto ja terveys. Teoksessa Vuori, I., Taimela, S. & Kujala, U. (toim.). Liikuntalääketiede. Kustannus Oy Duodecim. Helsinki. 15-29.


Mistä kaikki alkoi? Lue kuinka Liikuntakeskusketju FUN sai alkunsa!

Lue lisää


Haluatko lisätietoa FUN-ketjusta? Ota rohkeasti yhteyttä Liikuntakeskus FUN- ketjuun sähköpostitse tai alla olevalla lomakkeella, niin kerromme mielellämme toiminnastamme lisää!

Lue lisää