Kuidun tärkeys elimistölle

Tiesitkö...

Ihmisessä on lähes 20 000 geeniä. Ihmisen bakteeriston bakteerissa on kahdesta miljoonasta 20 miljoonaan geeniä. Eli 99 prosenttia meidän geeneistämme on bakteereissamme. Ei ihme, että meidän bakteeristomme osallistuu hyvin vahvasti muun muassa meidän kehomme terveyteen ja toimintakykyyn. Joidenkin tutkijoiden tutkimuksissa on todettu, että ihmisen sairauksia ennustettaessa bakteereista 19/20 ennustetta oli tarkempi kuin geenitutkimuksella todetut sairaudet.

Me olemme sitä mitä meidän bakteerimme syövät. Terve bakteeri ei aiheuta tauteja tai muuten järkytä kehon tasapainoa. Terve bakteeri tuottaa lyhytketjuisia rasvahappoja. Lyhytketjuiset rasvahapot ovat elintärkeitä energianlähteitä soluillemme. Terve bakteeri pitää yllä immuniteettiä.

Köyhä ruokavalio häiritsee bakteeristoa. Suolen pinnassa on limakerros, joka toimii eräänlaisena puskurina suolen seinämän solujen ja suolessa liikkuvan materiaalin välissä. Limakerroksen tehtäviä on päästää osa bakteereista ja ravintoaineista kiinni suolen pintaan ja samalla suojella tulehduksen syntymistä. Limakerroksen oheneminen lisää tulehduksen syntymistä, jota kutsutaan dysbioosiksi ja näin haitalliset bakteerit ja suolessamme oleva sisältö pääsee läpäisemään suoliston ja menee sitä kautta elimistöön ja verenkiertoon. Eli dysbioosi aiheuttaa matala-asteisen tulehdustilan, jota voidaan mitata CRP- verikokeilla.

Dysbioosi

Dysbioosiin on liitetty hyvin vahvasti monia ei tarttuvia tauteja. Niitä ovat esimerkiksi lihavuus, allergiset sairaudet, astma, tulehdukselliset suolistosairaudet, ykkös- ja kakkostyypin diabetes, sydän -ja verisuonisairaudet ja jotku keskushermoston sairaudet. Bakteereiden yhteys lihavuuteen on osoitettu hiirillä siirtämällä lihavan hiiren bakteeristoa laihoille hiirille. Ne alkoivat lihoa riippumatta saamastaan ravinnosta. Voisiko bakteerit selittää sen, että jotku voivat syödä niin paljon kuin haluavat eivätkä liho? Ja miksi painonpudotuksessa tulokset ovat aina niin yksilöllisiä? Useiden hiirikokeiden tuloksina on todettu, että tietyt bakteerit suolessa varastoivat enemmän hiilihydraatteja ja rasvakudosta. Esimerkiksi lihavilla hiirillä löydettiin enemmän Firmicutes -ryhmän bakteereja ja laihoilla vastaavasti Bacteroidetes -ryhmän bakteereja.

Miten bakteerit liittyvät fyysiseen suorituskykyyn

Harvardin yliopistossa on tutkittu maratoonareiden suoliston bakteereja ja verrattu niitä ihmisten suolistobakteereihin, jotka eivät urheile. Juoksijoilla osoittautui Veillonella- niminen bakteeri yleisimmäksi bakteeriksi, mitä ei urheilijoilla ei ollut.

Veillonella -bakteerista tiedetään, että se pystyy muuttamaan maitohappoa propionaatiksi. Se on yksi lyhytketjuisista rasvahapoista, joka oli solujen ravintoaineitta ja fyysisen suorituskyvyn kannalta erittäin tärkeä energianlähde. Maitohappoa siis kertyy myös suolistoon ja kun tätä ravintoa on tarjolla suolistobakteereille, niin sellainen bakteerikanta lisääntyy suolistossa. Kun suolessa olevat bakteerit muuttivat maitohapon probionaatiksi se siirtyi vielä takaisin verenkiertoon ja se oli uudelleen käytettävissä lihassoluissa. Probionaatin tiedetään lisäävän lihasten hapenottokykyä ja sydämen lyöntitiheyttä. Joten liikkumalla voimme vaikuttaa suolemme bakteerikantaan suotuisasti.

Lisää kuituja lautaselle

Moni tietää, että kasviksia pitäisi syödä, mutta niiden lisääminen lautaselle on helpommin sanottu kuin tehty. Moni jaksaakin pari viikkoa tsempata ja sitten ruokavalio palaa takaisin tuttuun normiin, ilman kasviksia. Se, että kasvikset olisivat kestosuosikki lautasella helpottaa paljon se, että saat siihen tärkeän syyn, mikä motivoi kaupassa viettämään aikaa hevi -osastolla. Toivon, että tämä on jollekin uusi näkökulma ja syy kasvisten lisäämiseen ruokavalioon ja prosessoitujen ruokien vähentäminen. Joka kerta kun syöt kuitupitoista ruokaa hyvät bakteerit ovat voitolla suolistossasi ja ne edesauttavat terveyttäsi niin monella eri tavalla.