Arki kuormittaa päätä - mutta keho tarvitsee silti rasitusta

Moni elää arkea, jossa pää käy jatkuvasti ylikierroksilla:

• työ vaatii jatkuvaa päätöksentekoa
• puhelin ja viestit pitävät aivot jatkuvassa valmiustilassa
• tekemättömät asiat pyörivät mielessä myös vapaa-ajalla
• hermosto tuntuu jatkuvasti kuormittuneelta

Silloin helposti alkaa tuntua siltä, että keho tarvitsee vain kevyttä liikettä. Ehkä kävelyä, venyttelyä tai kehonhuoltoa. Ja ne ovatkin todella hyviä asioita. On tärkeää osata rauhoittaa hermostoa jo työpäivän aikana. Silloin saattaa unohtua yksi tärkeä asia: psyykkinen kuormitus ei ole sama asia kuin fyysinen kuormitus. Vaikka mieli olisi väsynyt, keho tarvitsee edelleen:

• sykkeen nousua
• hengästymistä
• voiman käyttöä
• luuston kuormittamista
• riittävää aktiivisuutta

Ihmiskeho on rakennettu sopeutumaan kuormitukseen. Jos kuormitusta ei tule riittävästi, suorituskyky alkaa hiljalleen heiketä:

• lihasvoima laskee
• hapenottokyky heikkenee
• palautuminen huononee
• energiatasot laskevat
• stressinsietokyky heikkenee

Moni yrittää ratkaista väsymystä vähentämällä kaikkea kuormitusta, vaikka joskus juuri liian vähäinen fyysinen kuormitus ylläpitää väsymyksen tunnetta. Tutkimuksissa liikunnan on todettu vähentävän stressiä, tukevan palautumista ja parantavan työkykyä sekä mielenterveyttä. Fyysisesti aktiivisilla ihmisillä esiintyy vähemmän psyykkistä oireilua ja parempaa stressinsietokykyä.

Kehonhuolto ja palauttava liikunta ovat erittäin hyödyllisiä:

• ne voivat vähentää kipuja
• lisätä kehotietoisuutta
• helpottaa stressiä
• parantaa liikkuvuutta
• auttaa palautumaan

Mutta ne eivät yksin riitä ylläpitämään kokonaisvaltaista fyysistä toimintakykyä. Esimerkiksi lihasmassan, luuston ja kestävyyskunnon ylläpito vaativat riittävää kuormitusta. Myös mielenterveyden näkökulmasta tutkimuksissa korostuu erityisesti säännöllisen fyysisen aktiivisuuden merkitys, ei pelkästään passiivinen palautuminen.

Stressaantunut ihminen välttelee helposti rasitusta ja tämä on täysin inhimillistä. Kun hermosto on kuormittunut, ihminen alkaa luonnostaan hakeutua kohti mahdollisimman turvallisen ja kevyen tuntuista tekemistä. Fyysinen rasitus voi tuntua “liialta”, vaikka keho todellisuudessa hyötyisi siitä. Metatyöskentely on uuvuttanut sinut, mutta fyysisesti olet pelkästään istunut koneella kahdeksan tuntia putkeen.

Sopivasti annosteltu fyysinen rasitus voi olla yksi tehokkaimmista tavoista lisätä:

• energiatasoja
• palautumiskykyä
• unen laatua
• stressinsietoa
• kokemusta omasta jaksamisesta

Tutkimuksissa on havaittu, että kohtalaisesti kuormittava liikunta auttaa elimistöä sopeutumaan stressiin paremmin myös arjessa. On kuitenkin tärkeää tunnistaa myös tilanteet, joissa kyse ei ole enää tavallisesta kuormituksesta. Jos koet jatkuvaa uupumusta, voimakasta stressiä, univaikeuksia tai epäilet työuupumusta, tässä tilanteessa kannattaa kääntyä terveydenhuollon ammattilaisten puoleen. Liikunta voi tukea hyvinvointia, mutta se ei yksin korjaa pitkittynyttä ylikuormitustilaa.

Keho tarvitsee ärsykkeitä pysyäkseen toimintakykyisenä. Jos arki kuormittaa päätä, ratkaisu ei välttämättä ole vähentää kaikkea fyysistä rasitusta, vaan löytää sopiva määrä liikettä, joka auttaa kehoa kestämään myös muuta elämän kuormitusta. Usein juuri ne ihmiset, jotka kokevat olevansa kaikkein väsyneimpiä, hyötyisivät eniten turvallisesti rakennetusta voimaharjoittelusta ja säännöllisestä arkiaktiivisuudesta.

Monelle voimaharjoittelusta tulee mieleen äärirajoilla treenaaminen, loppuun asti puristaminen ja jatkuva suorittaminen. Todellisuudessa hyvä voimaharjoittelu voi olla aivan jotain muuta. Monen asiakkaan kanssa tavoitteena ei ole vetää itseään täysin tyhjiin, vaan löytää juuri sopiva kuormitus. Sellainen, joka aktivoi kehoa, lisää lihasten toimintaa, virkistää oloa ja antaa energiaa muuhun arkeen.

Kun sopiva taso löytyy, moni huomaa jaksavansa päivän askareet jopa paremmin treenin jälkeen kuin ennen sitä. Useat asiakkaat ovatkin alkaneet käydä salilla ennen työpäivää, koska harjoittelu herättää kehoa, parantaa keskittymiskykyä, aktivoi lihaksia pitkän istumisen vastapainoksi, helpottaa niska-hartiaseudun kipuja ja lisää vireystilaa koko päiväksi.

Myös kestävyysliikunta on tärkeä osa kokonaisuutta. Sen ei tarvitse olla suoritus tai tietyn mittainen lenkki. Joskus tärkeintä on yksinkertaisesti se, että lähtee liikkeelle, saa kehoa aktivoitua ja katkaisee pitkän paikallaanolon sekä kuormittavan arjen rytmin.

Moni ajattelee helposti, että liikunnan pitäisi olla tehokasta tai raskasta hyödyttääkseen terveyttä, vaikka todellisuudessa jo säännöllinen perusliikkuminen tekee paljon. Tärkeintä on löytää omaan arkeen sopiva tapa liikkua riittävän säännöllisesti. Hyvä tavoite voikin olla se, että arjessa täyttyisivät edes terveyden kannalta tärkeimmät liikuntasuositukset.

UKK-instituutin liikuntasuositusten mukaan aikuinen tarvitsee viikossa:

• vähintään 2 tuntia 30 minuuttia reipasta kestävyysliikuntaa
  tai
• 1 tunti 15 minuuttia rasittavaa liikuntaa
• lisäksi lihaskuntoa ja liikehallintaa kehittävää harjoittelua vähintään kaksi kertaa viikossa

Lähteet:

• Työterveyslaitos – Liikunnan ja liikkumisen yhteydet terveyteen ja työkykyyn
• UKK-instituutti – Liikunta ja mielen hyvinvointi
• MIELI ry – Liikunta ja mielenterveys
• Oulun yliopisto – Pitkäaikainen liikkumattomuus yhteydessä suurempaan stressikuormaan
• UEF – Säännöllinen liikunta suojaa mielenterveysongelmilta
• Terveyskirjasto – Terveysliikunta